Murray Bookchin

Murray Bookchin (14. tammikuuta 1921 – 20. heinäkuuta 2006) oli yhdysvaltalainen libertariaanin sosialistinen yhteiskuntafilosofi ja kirjoittaja. Hän oli sosiaaliekologian perustaja, ja on kirjoittanut kaksi tusinaa kirjoja politiikasta, filosofiasta, historiasta, urbaaneista asioista sekä ekologiasta.

Elämä

Bookchin syntyi New Yorkissa juutalaisvenäläisten siirtolaisten, Nathan ja Rose Bookchinin lapseksi. Nuorena hän tutustui marxismiin, ja liittyi jo 9-vuotiaana kommunistien pioneerijärjestöön. 1930-luvun lopussa Bookchin sanoitui irti stalinismista ja siirtyi kohti trotskilaisuutta. Vielä 1950-luvulla hän työskenteli trotskilaisen Contemporary Issues nimisen kausijulkaisun parissa. Bookchin kuitenkin näki marxismi-leninismissä sisäänrakennetun tendenssin ihmisten pakottamiseen, ja lopulta hänestä tuli anarkisti. 1950-luvulla hän oli mukana perustamassa Libertarian League -nimistä anarkistista ryhmää New Yorkiin.

Bookchinin kirja Our Synthetic Environment (Synteettinen ympäristömme) julkaistiin Lewis Herber pseudonyymin takaa vuonna 1962 kuusi kuukautta ennen Rachel Carsonin kuuluisaa Silent Spring -kirjaa. Omassa kirjassaan Bookchin kuvaa monia ympäristöongelmia sekä radikaaleja poliittisia suunnitelmiaan. Hänen esseensä "Ecology and Revolutionary Thought" (Ekologia ja vallankumouksellinen ajattelu) toi ekologian käsitteen radikaaliin politiikkaan. Muissa tuon ajan esseissään hän teki pioneerityötä ekologisen teknologian alalla. Bookchin luennoi 1960-luvulla ympäri Yhdysvaltoja, auttaen popularisoimaan ekologian käsitteen vastakulttuuriin. Hänen vuoden 1969 laajalti levitetty esseensä "Listen, Marxist!" varoitti opiskelijoita marxismista. 1960-luvun esseet on julkaistu myöhemmin kirjassa Post Scarcity Anarchism.

1950- ja 1960-luvun aikana Bookchin työskenteli monissa työväenluokan aktioissa. Hän alkoi opettaa 1960-luvun lopussa Manhattanissa sijaitseessa vastakulttuurin suosimassa Free Universityssä. Myöhemmin hän sai viran Ramapo State Collegesta, New Jerseystä. Vuonna 1971 Bookchin perusti Yhteiskuntaekologian instituuttinsa Vermontiin, ja siellä hän opetti vuoteen 2004 asti. Vermontista käsin Bookchin teki luennointimatkoja ympäri maailmaa ja kirjoitti ahkerasti. Vuoden 1982 kirjallaan, Ecology of Freedom, Bookchin teki syvän vaikutuksen vihreään liikkeeseen. Hän osallistui myös esimerkiksi ydinvoimaa vastustaneeseen Clamshell Allianceen New Englandissa. Bookchinin ajattelussa kansalaisliikkeet ovatkin eräänlainen "muutoksen hiiva", jolla on keskeinen tehtävä historian muokkaamisessa.

Bookchinin viimeiseksi teokseksi jäi neliosainen The Third Revolution, jossa hän kartoittaa Euroopan ja Amerikan vallankumouksellisten liikkeiden libertaarisia piirteitä.

Bookchin kuoli 85-vuotiaana 30. heinäkuuta 2006 kotonaan Vermontissa sydänvikaan.

Ajattelu

Bookchin pysyi koko ikänsä radikaalina kapitalismin arvostelijana ja vallan hajauttamisen puolestapuhujana. Hän kutsui yhteiskunnallista näkemystään lopulta nimellä "libertarian municipalism". Se perustuu osittain suoraan demokratiaan. Biosentrismiin ja syväekologiaan Bookchin suhtautui kritisoiden kuten myös tiettyihin ekologisiin "new age" -liikkeen suuntauksiin. Syväekologian ja biosentrismin kannattajat arvostelivat Bookchiniä ihmiskeskeisyydestä, ja Bookchin taas arvosteli näitä kriitikkojaan misantropiasta ja koko ihmiskunnan syyttämisestä ekologisesta kriisistä. Bookchinin mukaan vain tietyt piirteet ihmisten yhteiskunnassa saavat aikaan ympäristökriisin. Vuonna 1999 Bookchin luopui anarkismi -sanan käytöstä ja alkoi suosia ennemmin "kommunalismi" -käsitettä.

Valtahierarkiat

Keskeinen käsite Bookchinin yhteiskunnallisessa ajattelussa on valtahierarkia. Yhteiskunnassa valtahierarkiat antavat yhdelle ryhmälle ylivallan toiseen estäen alistettua saavuttamasta haluamiaan päämääriä. Marxismista poiketen Bookchin ei näe taloussuhteita perustavana alistamisen muotona, ja anarkisteista poiketen hän ei näe valtiota alistamisen ensisijaisena muotona. Valtahierarkia on Bookchinillä fyysisen vallankäytön lisäksi mielentila. Ihmisiä voi hänen mukaansa alistaa myös uskomuksilla. Ihmiset sisäistävät sosiaaliset hierarkkiset rakenteet ja hyväksyvät näin alistetun elämän itseään ylempänä olevan ryhmän edessä. Ihmisen vapaus siis edellyttäisi muutakin kuin ulkoisten pakkokeinojen poistoa. Pääteoksessaan, Ecology of Freedom, Bookchin jäljittää erilaisia hierarkian ja alistamisen yhteiskunnallisia muotoja paleoliittiselta kaudelta asti nykymaailmaan.

Bookchin väitti myös, että luonnon alistaminen ihmisen toimesta juontuu näistä yhteiskunnallisista valtahierarkioista. Tässä ei ole kuitenkaan determinististä suhdetta hierarkioiden ja luonnon alistamisen välillä, vaan valtahierarkioilla täytetty yhteiskunta voi myös teoriassa olla alistamatta luontoa. Valtahierarkiat tarjoavat kuitenkin Bookchinin mukaan psykologiset ja materiaaliset edellytykset luonnon riistolle. Hierarkkisen yhteiskunnan instituutiot ja käytännöt ovat tehty ihmisten ja muiden asioiden hallitsemista ajatellen. Esimerkiksi taloudellinen tehokkuus on tällainen käsite, koska siinä valta toisten ihmisten yli (esimerkiksi kapitalisteille valta työskentelevien työläisten yli) tuo joillekin tahoille valtaa ja vaurautta.

Orgaaninen yhteiskunta

Bookchin puhuu yhteiskuntafilosofian "organistisesta traditiosta". Hänen hahmottelemassaan "orgaanisesssa yhteiskunnassa" yksilöt ovat "dialektisessa suhteessa" toisiin ihmisiin. Tämä on ikään kuin keskitie yhteiskuntafilosofiassa usein esiintyvän kollektivismin (yksilöt ovat yhteiskunnan tuote) ja individualismin (yhteiskunta koostuu vain joukosta yksilöitä) välillä. Bookchinin filosofiassa ihmiset luovat toiminnallaan ja päätöksillään yhteisöt, mutta vaikutussuhde menee myös yhteisöistä ihmisiin päin. Ihmiset ja yhteisö siis muovaavat toinen toisiaan. Oleellista on, että ihminen voi joko olla tiedostamatta asemaansa tai sitten hän voi tilanteen tiedostaen pyrkiä muokkaamaan historiaa. Tällä tavoin ihmiset voivat toteuttaa luonnollisen potentiaalinsa tietoisina ajattelevina olentoina. Tämä "itse-determinoiva" käytös on kuitenkin mahdollista vain kaikkien ulkoisen kontrollin ja dominaation muotojen poissa ollessa. Tähän kuuluvat fyysisen vallan lisäksi sosiaalinen, legaalinen, psykologinen, intellektuaalinen ja emotionaalinen pakottaminen. Tällaisen filosofisen anarkismin mukaan pakottava auktoriteetti ei ole koskaan oikeutettu. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa osallistuvaa demokratiaa ja yhteiskunnallisia instituutioita, joissa kellään ei ole auktoriteettiä toisen yli. Bookchin vertaa ihanneyhteiskuntaa terveeseen ekosysteemiin: molemmat ovat monimuotoisia, tasapainottuneita ja harmonisia.

Ekofilosofiassaan Bookchin kehitteli oppia nimeltä dialektinen naturalismi. Hän oli saanut tässä suhteessa vaikutteita Hegeliltä ja Aristoteleeltä. Bookchin pysyi ekoradikalismistaan huolimatta valistuksen arvojen ja rationalisuuden kannattajana. Lisäksi hän suhtautuu modernin teknologian mahdollisuuksiin monia muita radikaaleja ekologisen ajattelun edustajia suopeammin.

Osittainen bibliografia

• Post-Scarcity Anarchism (1971)
• The Limits of the City (1973)
• The Spanish Anarchists: The Heroic Years (1977)
• Toward an Ecological Society (1980)
• [1]The Ecology of Freedom: The Emergence and Dissolution of Hierarchy (1982)
• The Modern Crisis (1986)
• The Rise of Urbanization and the Decline of Citizenship (1987)
• The Philosophy of Social Ecology: Essays on Dialectical Naturalism (1990) Montreal: Black Rose Books.
• To Remember Spain (1994)
• Re-Enchanting Humanity (1995)
• The Third Revolution. Popular Movements in the Revolutionary Era (1996–2003) London and New York: Continuum. (4 osaa)
• Social Anarchism or Lifestyle Anarchism: An Unbridgeable Chasm (1997)
• The Politics of Social Ecology: Libertarian Municipalism (1997) Montreal: Black Rose Books.
• Anarchism, Marxism and the Future of the Left. Interviews and Essays, 1993–1998 (1999) Edinburgh and San Francisco: A.K. Press.

Lähteet

• Des Jardins, Joseph R., Environmental Ethics, (2001) Wadsworth, Toronto

Aiheesta muualla

• Murray Bookchin Archive (englanniksi)
• Bookchin summary (englanniksi)
• Libertarian Communist Library Murray Bookchin holdings (englanniksi)
• Sosiaalisen ekologian instituutti (ISE) (englanniksi)
• 'The Prehistory of Post-Scarcity Anarchism: Josef Weber and the Movement for a Democracy of Content (1947-1964)' by Marcel van der Linden, Anarchist Studies, vol. 9, no. 2, (2001). (englanniksi)
• Radical Ecology and Class Struggle: A Re-Consideration (englanniksi)
• Murray Bookchin: Requiem for a Pugilist (englanniksi)
• Työryhmä kommunalismin edistämiseksi Suomessa. Bookchinin esseitä.

Bookchin, Murray